Henry Thode

| kuolinpaikka = Kööpenhamina, Tanska | ammatit = kirjailija | äidinkieli = saksa | kansalaisuus = | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = saksa | debyyttiteokset = | pääteokset = | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} Henry (Heinz, Heinrich) Thode (13. tammikuuta 1857 Dresden – 9. marraskuuta 1920 Kööpenhamina, Tanska) oli saksalainen taidehistorioitsija ja kirjailija. Opiskeltuaan ensin Leipzigissa, Wienissä, Berliinissä ja Münchenissä hän teki 1880–1884 opintomatkan Ranskaan, Englantiin, Alankomaihin ja Italiaan tutustuakseen näiden maiden taiteeseen. Vuosina 1886–1889 hän toimi yksityisdosenttina Bonnissa, sitten 1890–1891 Städelsches Kunstinstitutin johtajana Frankfurt am Mainissa ja vuodesta 1894 taidehistorian professorina Heidelbergin yliopistossa. Hänen tärkeimmät teoksensa ovat ''Franz von Assisi und die Anfänge der Kunst in Italien'' (2. p. 1904), joka oli aikanaan uraauurtava renessanssin synnyn tutkimuksessa; ''Die Malerschule von Nürnberg im 14. und 15. Jahrhundert'' (1891); ''Hans Thoma'' (1891); ''Andrea Mantegna'' (1897); ''Correggio'' (1898); ''Hans Thoma und seine Kunst'' (1899); ''Giotto'' (1899); ''Tintoretto'' (1901); ''Kunst, Religion und Kultur'' (1901); ''Michelangelo und das Ende der Renaissance'' (1902); ''Böcklin und Thoma'' (1905). Vuodesta 1894 Thode julkaisi Hugo von Tschudin kanssa aikakauskirjaa ''Repetitorium für Kunstwissenschaft''. Lisäksi Thode on julkaissut runokokoelmia, muun muassa ''Federspiele'' (1892).

Jäätyään vuonna 1911 eläkkeelle Thode asui Italiassa sieltä hankkimassaan huvilassa. Erottuaan Daniela von Bülowista Thode oli naimisissa vuodesta 1914 tanskalaisen viulistin Hertha Tegnerin kanssa. Wikipedian tuottama